Yksi pahimpia trauman aiheuttajia ME/CFS potilailla on terveydenhuolto.
Pahimmillaan terveydenhuoltoon liittyvä trauma voi estää avun hakemisen kokonaan.
Terveydenhuollossa on monia potentiaalisesti traumatisoivia tekijöitä, joista merkittävimmät päätyypit ovat potilaan hylkääminen sekä ns. gaslighting eli “kaasuvalotus”.
ME/CFS-potilaat kokevat esimerkiksi seuraavia terveydenhuollon aiheuttamia traumoja:
▪️
Potilaan oireiden psykologisointi
▪️
Potilaan oireiden väheksyminen
▪️
Terveydenhuollon ammattilaisten tuen, ohjauksen ja tiedon puute ME/CFS-sairaudesta
▪️
Haitalliset hoidot, esim. asteittain lisättävä liikunta
▪️
ME/CFS-sairauden tunnustamatta jättäminen
▪️
ME/CFS-sairauden kieltäminen ja korvaaminen toisella (väärällä) diagnoosilla
▪️
Potilaan hoitamatta jättäminen
▪️
Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen tarkkailuun lähettäminen
Terveydenhuollon pitäisi olla paikka josta saa hoivaa ja turvaa. Paikka josta saa apua kun sairastuu. Paikka johon uskaltaa mennä pienimmänkin terveydellisen ongelman kanssa. ME/CFS-potilaiden kohdalla terveydenhuolto on tässä suurimmaksi osaksi epäonnistunut.

ME/CFS JA LÄÄKETIETEELLINEN KAASUVALOTUS
Medical gaslighting eli lääketieteellinen kaasuvalotus (manipulointi) on termi, jota käytetään kuvaamaan terveydenhuollon ammattilaisia, jotka syyttävät potilaan sairaudesta tai oireista psykologisia tekijöitä tai kieltävät potilaan sairauden kokonaan, esimerkiksi kertovat potilaille, etteivät he ole sairaita.
Gaslighting on emotionaalisen väkivallan muoto, jossa tosiasiat jatkuvasti kielletään tai kieltäytydytään hyväksymästä. Se johtaa usein siihen, että henkilö alkaa epäilemään omia kokemuksiaan.
Suomessa jotkut terveydenhuollon ammattilaiset uskovat omiin hypoteeseihinsa, että ME/CFS olisi toiminnallinen häiriö. Hoitona he tarjoavat potilaille aivojumppaa ja nettiterapiaa. Potilaita on esimerkiksi syyllistetty terveydenhuollossa, kun nettiterapia tai muu aivojumppa epäonnistui, että potilas ”ei vaan yrittänyt tarpeeksi, eikä halua parantua”.
Yhtäkään tieteellistä tutkimusta näillä terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole osoittaa aivojumppien tai nettiterapian tehosta ME/CFS:n kuntoutuksessa.
Toivon, että tämä vääryys korjaantuu Duodecimin ME/CFS-sairauteen tehdyn Hyvä käytäntö-suosituksen myötä, jonka toivon jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen lukevan.
Lähteet:
http://www.hankalapotilas.net/2021/02/terveydenhuolto-aiheuttaa-vakavia-traumoja/
https://me-pedia.org/wiki/Medical_gaslighting
https://www.mdpi.com/2227-9032/9/5/553/htm
https://yle.fi/uutiset/3-11219303
https://www.me-media.fi/2021/02/dnrs-tutkimuksen-laaduntarkastus.html?m=1
Vastaa