HETKI KERRALLAAN

Kun elämä heitti kuperkeikan sairauksien vuoksi

Toiminnallinen häiriö stressaa

Tähän alkuun muistutus, että ME ei ole toiminnallinen häiriö.

Muutamat lääkärit ajavat Suomessa omaa toiminnallinen häiriö hypoteesiaan, jossa ME-sairauden oireet johtuisivat mielestä, hermoston herkistymisestä, peloista, stressistä ja välttämiskäyttäytymisestä. Tämä ei pidä paikkaansa, lue laajat perusteluni väitteelleni täältä

ME ei ole toiminnallinen häiriö, se on nimenomaan poistettu toiminnallisista häiriöistä Maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta. Myalginen enkefalomyeliitti eli ME on vammauttava, monimutkainen neuroimmunologinen monen eri elimen fyysinen sairaus, joka on ollut ICD-tautiluokituksessa neurologisena sairautena jo vuodesta 1969.


Minua stressaa ja suoranaisesti vituttaa tämä ME-potilaiden systemaattinen kiusaaminen joka on nyt jatkunut Suomessa vuosien ajan, koskien tätä toiminnallinen häiriö aihetta. 

Eilen luin Kelan Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilun arviointitutkimusta, johon oli sisällytetty 10 ME-potilasta. Yksi tutkimukseen osallistunut oli antanut äärimmäisen osuvan palautteen ja se julkaistiin myös kyseisessä tutkimuksessa.


Minun oikeudentajuuni ei vaan mene se, että ilman minkäänlaisia tieteellisiä todisteita, muutaman lääkärin toimesta saadaan monet eri sairaudet niputettua toiminnallisiksi häiriöiksi! 


Miksi minua stressaa toiminnalliset häiriöt aiheena?

Monestakin eri syystä. 

Ensinnäkin se, että olen vuosia ajanut Suomen lääketieteellinen ME/CFS yhdistyksen varapuheenjohtajana potilaiden asiaa ja huomannut, että potilaat kärsivät monin eri tavoin toiminnallisen häiriön leimasta. 

Toiseksi se, että tämä jatkuva vääntö tästä aiheesta aiheuttaa valtavasti turhaa työtä ihmisille jotka ovat hyvin sairaita. 

Kolmanneksi se, että tämä on myös yhteiskunnallisesti iso asia. Nyt kun monia eri sairausryhmiä niputetaan toiminnallisiksi häiriöiksi ja kaikkia ”kuntoutetaan” samoilla keinoilla (mindfullness, kiitollisuus- ja rentoutusharjoitteet), niin heidän toiminta- ja työkyky ei parane. Sen todisti jo tuo edellä mainittu Kelan tutkimus.


Mitä toivoisin nyt tapahtuvan?

ME täytyy poistaa toiminnallisista häiriöistä Suomessa. Se on ensimmäinen asia.

Terveydenhuollon täytyy ottaa ME:n kohdalla Duodecimin tekemä Hyvä käytäntö -suositus laajasti käyttöön.

ME-potilaille täytyy tehdä omat hoitopolut terveydenhuollossa.

ME-potilaille täytyy antaa samat sairausetuudet kuin muillekkin vaikeasti sairastuneille. 

ME-potilaille on monia eri kuntoutuskeinoja ja off label-lääkityksiä. Niiden avulla on osa potilaista päässyt takaisin jopa työelämään. 

ME-potilaat tarvitsevat myös sopeutumisvalmennusta, eli Kelan pitäisi tehdä ME-potilaille oma sopeutumisvalmennuskurssi.


Mielestäni nämä ovat kohtuullisia vaatimuksia!


ME/CFS

ME eli Myalginen Enkefalomyeliitti on lihaskipuja aiheuttava aivo- ja selkäydintulehdus. 

CFS eli Chronic Fatigue Syndrome on suomennettu “krooniseksi väsymysoireyhtymäksi”.

ME/CFS-sairaus on ollut Maailman terveysjärjestö WHO:n ICD-tautiluokituksessa jo vuodesta 1969 alkaen neurologisten sairauksien kategoriassa. 

WHO:n ICD-10 tautiluokituksessa ME/CFS on luokiteltu neurologisten sairauksien alle ja koodi on G93.3 Viruksen jälkeinen väsymysoireyhtymä

WHO:n ICD-11 tautiluokituksessa ME/CFS on luokiteltu neurologisten sairauksien alle ja koodi on 8E49 Viruksen jälkeinen väsymysoireyhtymä, sisältäen Myalgisen enkefalomyeliitin ja kroonisen väsymysoireyhtymän


Yksi vastaus artikkeliin “Toiminnallinen häiriö stressaa”

  1. Riika Paakkunainen avatar
    Riika Paakkunainen

    Juuri viikko sitten toiminnallisten häiriöiden poliklinikan kuntoutusohjaaja kysyi, USKOOKO me/cfs:ää poteva tuttuni, että tällä sairaudella on jokin biologinen syy vai ymmärtääkö hän, että kyseessä on keskushermoston yliherkistyminen, johon ”todistetusti” auttaa kognitiivis-behavioraalinen terapia? Mainitsi hyvänä esimerkkinä sellaisesta Maria Nordinin kurssit. Heillä toim. häir. klinikalla on kuulemma jo vuodepotilaista kuntoutettu ihmisiä täysin terveiksi ja toimintakykyisiksi.

    No, tuttavani ei pääse tuota onnea kokemaan, koska klinikka hylkäsi hänen lähetteensä sillä verukkeella, että hänellä oli vuosi sitten toisella paikkakunnalla asuessaan ollut psykiatrinen hoitokontakti. Ei ole enää, kun hän ei enää ole masentunut. Mutta ilmeisesti tuon ylilääkärin mielestä, joka ei edes ole tuttavaani tavannut, ”kerran masentunut on aina masentunut”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *