Kela ja vakuutusyhtiöt,  ME/CFS-sairaus,  Minun elämä

Työkyvyttömät työttömät

Tiesitkö, että Suomessa on täysin työkyvyttömiä henkilöitä työttöminä työnhakijoina? He eivät ole saaneet sairauspäivärahaa, kuntoutustukea ja/tai työkyvyttömyyseläkettä, vaikka lääkärit ovat heidät todenneet täysin työkyvyttömiksi. He ovat yhteiskunnan väliinputoajia.

Kuulun itse tuohon työkyvytön työtön ryhmään. Olen täällä kertonut taistelustani sairausetuuksien suhteen. En olisi ikinä voinut kuvitella, että erittäin vaikeaa sairautta sairastava jätetään sairausetuuksien ulkopuolelle. Alla olevassa kuvassa näkyykin aika hyvin tämä minun nykyinen, yli viisi vuotta jatkunut, työkunto. Työtarjoukset voi lähettää viestillä. (Sarkasmia!)

STM:N TOIMEKSIANTO

Sosiaali- ja terveysministeriön komitea antoi kokouksessaan 8.6.2020 toimeksiannon jaostoille konkretisoida nk. tosiasiallisesti työkyvyttömien työttömien tilanteeseen liittyviä ongelmia. Toimeksiannon perusteella jaostojen puheenjohtajat pyysivät näkemyksiä jaostojen jäseniltä. Tähän yhteenvetoon on koottu työ- ja toimintakykyjaoston, asumisen jaoston ja tutkimus- ja arviointijaoston jäsenten näkemyksiä ”tosiasiallisesti työkyvyttömien” työttömien tilanteesta. 

”TOSIASIALLISESTI TYÖKYVYTTÖMÄT” TYÖTTÖMÄT

Keräsin tähän tärkeimmät kohdat vaikea-asteista ME/CFS-sairautta sairastavan näkökulmasta, tästä pääset lukemaan koko yhteenvedon.

Yhteenveto jaostoissa esitetyistä näkemyksistä

”Tosiasiallisesti työkyvyttömien” työttömien kohderyhmän määrittely on haasteellista ja kohderyhmä voi sisältää useita henkilöryhmiä. Kyse on lukumääräisesti melko pienestä, mutta vaikeassa tilanteessa olevasta joukosta ihmisiä, jotka jäävät hankaliin etuuskierteisiin. Riippuen määritelmästä arviot kohderyhmän suuruudesta vaihtelevat (2 000 – 7 500 henkilöä).

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että työkyvyttömyys johtuu objektiivisesti todettavissa olevasta sairaudesta tai vammasta. Henkilön työkyky voi kuitenkin olla tosiasiallisesti alentunut muista syistä, jolloin työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta, koska työkyvyttömyyseläkkeen kriteerien ei katsota täyttyvän. Tyypillisiä ongelmia syntyy sairauksissa, joita on vaikea diagnosoida ja joissa henkilön kokemia oireita voidaan kartoittaa lähinnä vain subjektiivisesti. Oma huomioni: ME/CFS-potilaita ei voida (vielä) diagnosoida verikokein tai kuvantamislöydöksin, mutta ME/CFS:n diagnostiikka on tarkentunut hyvin paljon vuosien saatossa, kuten Duodecimin Hyvä käytäntö -suosituksesta huomaa.

Myös kuntoutukseen pääsy edellyttää yleensä objektiivisesti todettavaa sairautta tai vammaa, joten henkilöt eivät välttämättä pääse myöskään kuntoutuksen kautta kokeilemaan työhön paluuta.

Vuonna 2019 työeläkejärjestelmässä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 22 700 henkilöä. Yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joiden osuus oli 33 prosenttia
(6 700).
Oma huomioni: Miten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt diagnosoidaan OBJEKTIIVISESTI? Oireethan ovat SUBJEKTIIVISIA, rasti ruutuun menetelmiä.

Etuuskierteessä oleminen aiheuttaa ihmisille köyhyyttä ja jatkuvassa epävarmuudessa elämistä. Epäselvä tilanne voi jatkua vuosia. Työttömyysetuuden ja toimeentulotuen ei pitäisi muodostua kenellekään pysyväksi toimeentuloksi, mutta näin käytännössä käy useille.

Järjestelmä myös kuormittuu toistuvista turhista työkyvyttömyyseläkehakemuksista ja jatkuvista lääkärinlausuntojen pyynnöistä. ”Tosiasiallisesti työkyvyttömät” työttömät ovat usein sosiaalihuollon palveluissa, vaikka he tarvitsisivat monialaisia kuntouttavia palveluja. Myös TE-toimiston resursseja kuluu turhaan.

”Tosiasiallisesti työkyvyttömiä” työttömiä kohtaavat ongelmat näkyvät julkisuudessa käydyssä vakuutuslääkärikeskustelussa. On henkilöitä, jotka ovat pitkään työttömänä ja hakevat työkyvyttömyyseläkettä uudelleen ja uudelleen, mutta työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä. Hoitava taho ja työvoimaviranomainen saattavat kannustaa henkilöä hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, tai henkilö itse saattaa kokea olevansa työkyvytön mihinkään työhön. Toisin kuin eläkkeellä, työttömyysetuudella henkilön tulee täyttää työttömän työnhakijan velvollisuudet ja osallistua mahdollisiin aktivointitoimiin. Jos henkilön työkyky on tosiasiallisesti alentunut, on työnhaku hankalaa, eikä työvoimapalveluilla välttämättä ole tarjota työnhakijalle sopivia palveluita työkyvyn tukemiseksi.

”Tosiasiallisesti työkyvyttömiin” työttömiin kuuluu henkilöitä, joiden työkykyongelmaa ei ole tunnistettu tai joilla hoito on ollut puutteellisesti järjestettyä. Sairauspäivärahojen enimmäisajat eivät ole riittäviä silloin, kun perustason terveyspalveluista on vaikea päästä jatkotutkimuksiin, erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Tällöin myös diagnoosien saaminen ja sopivat tehoavat hoidot viivästyvät. Koko sairauden hoidon aloittaminen voi kestää monta kuukautta. Tärkeiden hoitomuotojen viivästyminen myös lisää riskiä, että väsynyt potilas ehtii masentua niitä odottaessaan. Diagnoosin puute vaikeuttaa mahdollisuuksia saada kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, vaikka henkilö on selkeän oireiston ja toimintarajoitteen vuoksi työkyvytön.

Jotta pystyttäisiin välttämään tilanteiden pitkittymistä, olennaista olisi ainakin parantaa hoitoon pääsyä ja hoidon saamista. Henkilöllä ei välttämättä ole lääkärinlausuntoa. Lääkärinlausunnon merkitys on suuri ja lääkärien osaaminen asiakkaan tilanteen kuvaamisessa vaihtelee. Tämä koskee muitakin etuuksia (Kelan vammaisetuudet, kunnan vammaispalvelut, kuntoutus).

Kuntoutustuen eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää kuntoutus- ja hoitosuunnitelmaa. Joissain tilanteissa kuntoutustukea ei voida myöntää siksi, että sairauden hoito on puutteellista, eikä henkilölle voida myöskään myöntää työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi, koska hoidolla työkyky olisi palautettavissa. Näissä tilanteissa henkilö on työttömyysturvan ja toimeentulotuen piirissä.

Nykyisin kuntoutukseen on usein vaikea päästä, prosessit alkavat liian myöhään ja katkeavat koordinaation ja palveluiden puuttuessa. Kuntoutusjärjestelmän piiriin pääseminen voi olla sattumanvaraista, kuntoutusmahdollisuuksia ei usein selvitetä eikä riittäviä lääkinnällisiä, sosiaalisia ja ammatillisia kuntoutustoimenpiteitä kohdenneta tarpeen mukaan. Kuntoutuksen kokonaisuudistuksella olisi iso vaikutus ihmisten työllistymisen edistämisessä. Tarvitaan kunnollisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja niiden toteuttamiseen riittävät resurssit.

Järjestelmä on rakennettu vahvasti lääketieteellisten tutkimusten varaan. Työkyvyttömyyden perusteena tulee olla osoitettavissa oleva sairaus, vika tai vamma. Toimintakykyä ei aina tarkastella riittävästi työkykyarvioissa, eikä moniammatillisten toimintakykyarvioiden arvoa nähdä päätöksiä tehtäessä. Toimeentulon aiheuttama huoli ja prosessiin liittyvä stressi usein heikentävät jo ennestään vaikeaa tilannetta. Lääketieteellisen syy-yhteyden todistamisen sijaan tulisikin keskittyä henkilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn moniammatilliseen arvioon, jonka perusteella työkykyisyys/työkyvyttömyys voidaan määritellä.

Järjestelmä on vahvasti diagnoosi- ja lääketiedekeskeinen, etuuden saaminen edellyttää lääketieteellisten kriteerien täyttymistä, joilla voi olla vähän tekemistä henkilön tosiasiallisen työ- tai kuntoutumiskyvyn kanssa. ”Tosiasiallista työkyvyttömyyttä” tulisikin tarkastella erityisesti henkilön toimintakyvyn kautta. Diagnoosipohjaisuuden sijaan ja ohella pitäisi tarkastella henkilön toimintakyvyn alenemaa.

”Tosiasiallisesti työkyvyttömäksi” tulisi katsoa henkilö, joka riippumattomassa ja objektiivisessa moniammatillisessa asiantuntija-arviossa katsotaan työkyvyttömäksi (fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen tai kognitiivisen) toimintakyvyn oleellisen ja pysyvän heikentymisen vuoksi. Työkyvyttömäksi ei voida katsoa henkilöä, jolla työkyvyttömyys on pelkästään subjektiivinen kokemus. Työkykyyn liittyvät päätökset tulisi tehdä siten, että päätöksen tekijällä on aina käytössään ajankohtainen toimintakykyarvio.

”Tosiasiallisesti työkyvyttömien” työttömien ongelman taustalla on puutteellinen, puutteellisesti toimiva tai puutteellisesti yhteistyössä oleva palvelujärjestelmä. Yhteistä useille tilanteille on järjestelmien epäonnistuminen palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisessa ja niiden oikea-aikaisuudessa. Järjestelmä on ajoittain jäykkä ja tähän liittyvät vaikeudet selvittää taustasyyt asiakkaan tilanteeseen. Vaikuttaminen taustasyihin on myös puutteellista. Palvelu- ja etuusjärjestelmät eivät keskustele riittävästi keskenään ja samalla byrokraattiset vaatimukset ja kokonaisvastuun puuttuminen lannistavat.


ME eli Myalginen Enkefalomyeliitti on lihaskipuja aiheuttava aivo- ja selkäydintulehdus. 

CFS eli Chronic Fatigue Syndrome on suomennettu “krooniseksi väsymysoireyhtymäksi”.

ME/CFS-sairaus on neuro-immunologinen ja Maailman terveysjärjestö WHO:n 

ICD-10 tautiluokituksessa ME/CFS on luokiteltu neurologisten sairauksien alle ja koodi on G93.3 Viruksen jälkeinen väsymysoireyhtymä

ICD-11 tautiluokituksessa ME/CFS on luokiteltu neurologisten sairauksien alle ja koodi on 8E49 Viruksen jälkeinen väsymysoireyhtymä, sisältäen Myalgisen enkefalomyeliitin ja kroonisen väsymysoireyhtymän

3 kommenttia

  • Jaana

    Tämä on hyvä kirjoitus ja meitä on paljon joita ei muka luokitella työkyvyttömiksi vaikka sitä olemme koska työtä emme voi tehdä syystä tai toisesta. Kaikkien meidän pitäisi perustaa ”työkyvyttömien yhdistys” joka ehkä pystyisi yhdessä auttamaan meitä

  • Janzek

    Kovaa vauhtia matkalla kohti valtioneuvoston parlamentaarisen komitean 2.11.20 ”tosiallisesti työkyvyttömien työttömien” asema-, tilasto- tutkimuskatsaus ja aineistopohjaisessa tarkastelussa esitettyä KURIMUKSEN KEHÄÄ, jota allekirjoittanut jo näin alkumatkasta kuvailisi KÄRSIMYKSEN KEHÄKSI. Meitä 3T:n (työkyvyttömät työttömät työnhakijat) väliinputoajia on jo aivan liian paljon täällä ”hyvinvointivaltiossamme”, joten omalle yhdistykselle olisi nyt todellakin tilausta!

  • Jani Voutilainen

    En ole tunnistanut itseäni Kelan hylkäämistä sairauspäivärahakemuksistani enkä Työeläkevakuutusyhtiö Veritaksen hylkäämistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä millään eri tasolla. En ammatillisesti, en terveydentilanteeni enkä toimintakykynikään osalta. Itseasiassa kaikki ne päätökset täyttävät kunnianloukkauksen kriteerit.
    Allekirjoittaneen ja tuhansien muiden tosiasiallisesti työkyvyttömien työttömien kohtalotovereiden on syytä tietää totuus ja todelliset juurisyyt taustalta.

    Kela ja työeläkevakuutusyhtiöt ovat jo pitkään pyyhkineet takapuoltaan perustuslaki perustoimeentulon turvan (19 luku 2) osalta, joka tunnistaa vain työttömän ja työkyvyttömän ja EI TUNNISTA ”tosiasiallisesti työkyvytöntä työtöntä” väliinputojaa, jonka nykyinen yhteiskuntamme laittaa kitumaan ja kärsimään pelkällä työmarkkinatuella. Huomioitavaa on myös se, että tottakai esim. akseli Kela-Sosiaaliturva-asioiden muutoshakulautakunta-Vakuutusoikeus ovat hyvin korruptunoituneita ja siten hylkäävistä päätöksistä valittaminen harvoin auttaa. Miksi on näin? Noh siksi, koska Suomi-Finland on konkurssissa ja meillä ei todellakaan ole varaa nykyiseen sosiaaliturvaamme emmekä me saa päästää yhtäkään alle 60v tosiasiallisesti työkyvytöntä työtöntä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ero pelkän työmarkkinatuen ja kuntoutustuen/työkyvyttömyyseläkkeen osalta on peräti 60%, joten yhteiskunta säästää tapauksesta ja työkyvyttömän henkilön iästä riippumatta satoja tuhansia, kun meidät nykyajan työkyvyttömät työttömät jätetään kitumaan ja odottamaan kotiimme kuolemaa laputettuja ruokia kaupasta pullojen palautuksista saaduilla euroilla joka päivä metsästäen. Todelliset nykypäivän metsästäjä-keräilijät.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *