Hermosto trendaa, mutta miksi?

Oletteko te huomanneet, että viime vuosina hermostosta on tullut yksi terveyden ja hyvinvoinnin puhutuimmista teemoista? Sosiaalinen media, podcastit ja valmennukset vilisevät termejä kuten vagushermo, ylivireys, alivireys ja hermoston säätely. Erittäin moni ihminen monitoroi itseään joko älykellolla tai -sormuksella nähdäkseen dataa hyvinvoinnistaan.

Mistä tässä trendissä on kyse – ja mitä tiede sanoo?

Yritän tässä postauksessa avata aihetta ja sitä, mikä on hermosto, miksi hermosto “trendaa”, miten sitä tutkitaan terveydenhuollossa objektiivisesti, miten sitä kuntoutetaan – ja miksi hermoston säätely ei paranna sairauksia.

Mikä on hermosto?

”Vagushermo on parasympaattisen hermoston tärkein yksittäinen hermo.”

Potilaan Lääkärilehti

Hermoston eri teorioita

Polyvagaalinen teoria

Polyvagaalinen teoria on yksi suosituimmista selitysmalleista hermoston toiminnalle hyvinvointikentällä.

Teorian mukaan vagushermo (kiertäjähermo) jakautuu kahteen osaan:

1. Ventriaalinen vagus

• Sosiaalinen yhteys

• Turvallisuuden tunne

2. Dorsaalinen vagus

• Lamaantuminen

• Vetäytyminen

Sympaattinen hermosto (taistelu/pako) sijoittuu vaguksen ventraalisen ja dorsaalisen osan väliin.

Teoria esittää, että hermosto liikkuu näiden tilojen välillä riippuen siitä, kokeeko ihminen turvallisuutta vai uhkaa.

Kritiikki

Polyvagaalinen teoria on saanut paljon huomiota, mutta myös kritiikkiä:

• Kaikki sen väitteet eivät ole vahvasti empiirisesti todennettuja

• Hermoston toiminta on todellisuudessa paljon monimutkaisempi

• Jaottelu kolmeen tilaan voi olla liian yksinkertaistava

Silti se tarjoaa monille hyödyllisen tavan jäsentää kokemuksia.

Allostaattinen kuormitus

Kuvaa kehon pitkäaikaista stressikuormaa. Pitkittynyt kuormitus voi vaikuttaa:

• hormonitoimintaan

• immuunijärjestelmään

• aineenvaihduntaan

Stressifysiologia (HPA-akseli)

Hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaisakseli säätelee stressihormoneja kuten kortisolia.

Neuroplastisuus

Aivot ja hermosto muokkautuvat kokemusten perusteella. Tämä mahdollistaa kuntoutumisen – mutta myös haitallisten mallien vahvistumisen.

Miksi hermosto trendaa?

Hermoston nousu puheenaiheeksi ei ole sattumaa. Taustalla on useita samanaikaisia ilmiöitä:

Lisääntynyt stressi ja kuormitus

Moderni elämä altistaa jatkuvalle ärsyketulvalle: jatkuva kiire, ruutuaika, informaatiotulva ja epävarmuus kuormittavat hermostoa. Monet ihmiset kokevat erilaisia oireita, joille ei löydy selkeää lääketieteellistä diagnoosia – kuten uupumus, ahdistuneisuus, univaikeudet ja kehon erilaiset jännitystilat.

Kehollisuuden paluu

Pitkään hyvinvointikeskustelu keskittyi ajatteluun ja kognitioon. Nyt huomio on siirtynyt kehoon: miltä tuntuu, ei vain mitä ajattelee. Hermosto tarjoaa “sillan” mielen ja kehon välille.

Traumakeskustelun laajeneminen

Trauma ei enää tarkoita vain suuria yksittäisiä tapahtumia. Yhä enemmän puhutaan kehollisesta muistista ja pitkäkestoisesta kuormituksesta. Tämä on lisännyt entistä enemmän kiinnostusta hermostoon ja sen toimintaan.

Tiede on kaikkien saatavilla (ja se on hyvä asia)

Hermostoa on tutkittu enemmän kuin ennen ja tutkimukset ovat lähes kaikkien saavutettavissa.

Pari klikkausta internetin syövereissä ja olet sukeltanut tieteellisten tutkimusten mustaan aukkoon. Sitä myöten on myös tietoisuus hermostosta lisääntynyt.

Mutta…

Yksinkertaistettu viestintä somessa

Hermostosta on tehty helposti ymmärrettävä tarina: “jos säätelet hermostoasi, voit paremmin”. Tämä vetoaa – mutta samalla yksinkertaistaa äärimmäisen monimutkaista aihetta.

Kuinka hermostoa tutkitaan objektiivisesti?

Vaikka somessa puhutaan paljon “hermoston tiloista”, terveydenhuollossa hermostoa tutkitaan tarkasti mitattavilla menetelmillä:

Autonomisen hermoston testit

EEG (aivosähkökäyrä)

Kuvantaminen (MRI, fMRI)

Hermoratatutkimukset

Herätevastetutkimukset

Tuntokynnysmittaukset

Toisinaan objektiivinen mittaaminen on tärkeää, koska pelkkä kokemus ei aina kerro hermoston biologisesta tilasta tai mahdollisesta sairaudesta.

Kuinka hermostoa kuntoutetaan terveydenhuollossa?

Hermoston kuntoutus ei ole mikään yksittäinen menetelmä, vaan kokonaisuus, joka riippuu mahdollisesta diagnoosista ja oireista.

Usein tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa johon kuuluu:

• lääkäri(t)

• hoitaja(t)

• fysioterapeutti

• toimintaterapeutti

• psykologi

• psykoterapeutti

Alla avattu muutamia terapeuttisia menetelmiä hermoston kuntouttamiseksi.

Fysioterapia

• Hengitysharjoitukset

• kehon rentoutus

• liikeharjoittelu

Toimintaterapia

• Arjen kuormituksen säätely

• toimintakyvyn tukeminen

Psykoterapia

• Tunteiden säätely

• traumatyöskentely

• ajattelumallien muokkaus

Voiko hermoston säätelyllä parantua sairauksista?

Tässä kohtaa on tärkeää tuoda realismia keskusteluun.

Me olemme aina “säädelleet hermostoamme” – me ei vain olla kutsuttu sitä sillä nimellä. Silti maailmassa on aina ollut sairauksia ja sairaita ihmisiä.

Ennen ei puhuttu hermostosta tai vireystilojen säätelystä. Puhuttiin ihan vain levosta, arjesta, luonnosta ja yhteydestä toisiin ihmisiin.

Hermoston säätelyllä voi mahdollisesti:

• helpottaa joitain oireita

• parantaa stressinsietokykyä

• lisätä hyvinvointia

Hermoston säätely ei ole mikään taikatemppu jolla parannetaan kaikki maailman sairaudet.

Miksi ei?

Biologia on monitekijäinen

Sairauksiin vaikuttavat mm. genetiikka, ympäristö, elämäntavat ja sattuma. Hermosto on vain yksi osa kokonaisuutta.

Kaikki sairaudet eivät ole hermostoperäisiä

Useissa sairauksissa hermosto on jollain tasolla osallisena, mutta vain osittain. Hermoston hoitaminen ei poista perussyytä.

Ylilupausten riski

Somessa hermostosta puhutaan liian usein ratkaisuna lähes kaikkeen. Tämä voi luoda ihmiselle epärealistisia odotuksia ja pahimmillaan lisätä syyllisyyttä, jos vointi ei parane.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Hermosto ei ole pelkkä trendisana – se on keskeinen osa ihmisen biologiaa ja toimintaa.

Hermoston säätely voi olla erittäin hyödyllinen työkalu, mutta se ei ikinä korvaa lääketieteellistä hoitoa. Hermosto ei myöskään selitä kaikkia oireita tai paranna sairauksia.

Kuinka voit itse helliä hermostoasi?

Hermoston hoivaaminen ei ole rakettitiedettä.

Jos taustalla ei ole sairautta, niin jokainen voi yrittää vaikuttaa oman hermostonsa säätelyyn. Jos taustalla on sairaus, niin silloin oikea osoite on terveydenhuolto.

Maalaisjärjellä pääsee jo aika pitkälle. Säännöllinen rytmi, liike, lepo, muut ihmiset, uni, ravinto, luonto ja asiat mitkä tuovat hyvää oloa. Unohtamatta niitä kuuluisia hengitysharjoituksia.

Mitään yksittäisiä hermoston harjoitteita en tähän nyt lisää, koska netti on niitä pullollaan.