Uupumuksella tarkoitetaan pitkäaikaista ja voimakasta väsymystilaa.
Uupumus on kehon ja mielen hätähuuto: jos joutuu pitkään ponnistelemaan voimiensa yli, eivät elimistö ja mieli enää jossain vaiheessa pysty sopeutumaan tilanteeseen.
Uupumus voi johtua monista syistä. Työuupumuksen taustat ovat työssä tai työn olosuhteissa, opiskelu-uupumuksen taustat opiskeluun liittyvissä asioissa. Myös jatkuvassa, ratkaisemattomalta vaikuttavassa ristiriidassa eläminen voi kuormittaa.
Uupumus näkyy tavallisesti voimattomuutena ja väsymyksenä, johon lepo ei auta. Jatkuvan väsymyksen tilassa voimavarat ehtyvät, mikä aiheuttaa vaikeuksia kognitiivisissa toiminnoissa ja tunteiden hallinnassa. Uupunut saattaa vetäytyä ihmissuhteista, ja myös keskittymiseen ja muistiin liittyvät ongelmat ovat tavallisia.
Joskus uupumus voi johtaa täydelliseen romahdukseen, mikä on kehon ja mielen tapa viheltää peli poikki voimien loppuessa.
Viime vuosina on raportoitu monien yrittäjien väsymyksestä, työntekijöiden väsymyksestä ja opiskelijoiden uupumuksesta. Mikä suomalaisia uuvuttaa?
TYÖ
Uupumuksesta on tullut osa nykyaikaista työkulttuuria. On aloja, joilla on ihan tavallista, että jokaiselle iskee uupumus jossakin vaiheessa, osalle jopa useamman kerran.
Töissä uupumisesta on tullut sen verran merkittävä moderni ilmiö, että Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi vastikään toukokuussa työuupumuksen, eli burn-outin, kansainväliseen ICD-11-tautiluokitukseensa työperäisenä oireyhtymänä.
Nykyaika työelämässä on vaativaa. Nykyään työntekijän on oltava innovatiivinen moniosaaja. Työyhteisössä voi olla myös valtavat työpaineet. Vaatimukset työelämässä voivat olla nykypäivänä jopa kohtuuttomat.
Globalisaatio toi työelämään uuvuttavan kilpajuoksun tunnun: jossain on aina joku, joka tekee halvemmalla ja nopeammin, jos minä en saa revittyä itsestäni enempää irti. Ihmisiltä halutaan koko ajan enemmän suoritteita per minuutti.
Liian usein työntekijöiltä puuttuu työn tarkoituksellisuus ja merkityksellisyys. Työntekijät tuntevat usein myös riittämättömyyttä ja kiirettä työssään.
OPISKELU
Opintojen suorittaminen on opiskelijan työtä, ja siinä missä työntekijä voi kärsiä työuupumuksesta, opiskelijaa voi uhata opiskelu-uupumus.
Opiskelijat kokevat opiskelu-uupumuksen johtuvan useimmiten liian suuresta työmäärästä. He nostavat esiin esim. stressin, liian pitkät työpäivät, aikataulutukseen liittyvät ongelmat ja suuret paineet sekä itseltään, opettajilta että yhteiskunnalta.
Korona-aika oli opiskelijoille myös yksi iso uupumuksen tekijä.
VAPAA-AIKA
Tehokkuus ja suorittaminen on valunut töistä vapaalle. Suoritamme älykellot- ja sormukset kädessä optimaalista unta ja tavoitteellista liikuntaa. Pitäisi olla kiinnostavaa some-läsnäoloa ja täydellistä vanhemmuutta. Unohtamatta ulkonäköä.
Erityisesti nuoret aikuiset kokevat, että heidän tulisi suoriutua täydellisesti hyvin monella eri elämän osa-alueella. Sosiaalinen media korostaa myös vapaa-ajalla suoriutumista, kun täydellisiä kuvia tulee ottaa niin kauniista aamupaloista kuin vaativista treeneistäkin. Pitäisi olla korkeasti koulutettu, treenattu keho, täydellinen ulkonäkö, trendien mukainen koti sisustuksineen, työntekijänä moniosaaja, avioliitossa, suloiset lapset tehty ja kasvatettu mutta ikää sinulla saisi olla maksimissaan 27 vuotta.
LUONNE
Liiallinen vaativuus itseä ja tekemistään kohtaan on myös yksi iso tekijä matkalla uupumukseen. Liian vaativat ihmiset painavat usein kaasua kun pitäisi painaa jarrua.
Ylisuorittaja kerää itselleen työtehtäviä, harrastuksia ja haluaa antaa itsestään täydellisen vaikutelman. Stressi lisääntyy hiljalleen, kunnes monelle tulee todellinen stoppi: uupumus.
Perfektionismi, eli täydellisyyden tavoittelu, voi olla hyödyllinenkin piirre, mutta usein siitä tulee raskas ja lamaannuttava taakka. Kun itseltä vaatii jatkuvasti aina vain parempaa, ei lopulta mikään riitä ja se johtaa pahimmillaan uupumukseen.
POHDITTAVAA
Miksi meillä on kiirettä ja övereitä ihasteleva elämäntapa?
Pitäisikö meidän alkaa pikku hiljaa kyseenalaistamaan sitä, että miksi meillä on niin kiire koko ajan?
Ehkä uupumus ei olisi Suomessa kansantauti, jos hidastaisimme nyt tahtia ja eläisimme hetken kerrallaan. Tässä hetkessä.
UUPUMUKSEN OIREKYSELY
Jos epäilet uupumusta, käy tekemässä tästä uupumuksen oirekysely.
UUPUMUKSEN HISTORIAA
1950-luvulla väsymys jaoteltiin laiskuuteen, hetkelliseen voimien ehtymiseen ja neurasteniaan
1960-luvulla alettiin puhua stressistä
1970-luvulla keksittiin loppuunpalaminen eli burn-out
1990-luvulla tuli lama, ja masennuksesta alettiin puhua kansantautina
2000-luvulla puhutaan uupumuksesta
HUOM!
Uupumus ei ole sama kuin ME/CFS sairaus.
Vastaa